Sananlaskut 17:4-15 Raamattu 1938 (FINPR)

4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

Sananlaskut 17