Psalmit 104:1-16 Raamattu 1938 (FINPR)

1. Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

2. Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;

3. sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.

4. Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.

5. Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.

6. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.

7. Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;

8. vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.

9. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.

10. Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.

11. Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.

12. Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.

13. Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

14. Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän

15. ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

16. Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

Psalmit 104