Job 6:14-26 Raamattu 1938 (FINPR)

14. Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.

15. Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.

16. Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;

17. auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.

18. Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.

19. Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;

20. he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.

21. Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.

22. Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,

23. pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?

24. Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.

25. Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?

26. Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.

Job 6