Job 4:15-21 Raamattu 1938 (FINPR)

15. Tuulen henkäys hiveli kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.

16. Siinä seisoi-sen näköä en erottanut-haamu minun silmäini edessä; minä kuulin kuiskaavan äänen:

17. 'Onko ihminen vanhurskas Jumalan edessä, onko mies Luojansa edessä puhdas?

18. Katso, palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja;

19. saati niissä, jotka savimajoissa asuvat, joiden perustus on maan tomussa! He rusentuvat kuin koiperhonen;

20. ennenkuin aamu ehtooksi muuttuu, heidät muserretaan. Kenenkään huomaamatta he hukkuvat ainiaaksi.

21. Eikö niin: heidän telttanuoransa irroitetaan, ja he kuolevat, viisaudesta osattomina.'"

Job 4