Job 32:7-12 Raamattu 1938 (FINPR)

7. Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.

8. Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.

9. Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.

10. Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.

11. Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.

12. Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.

Job 32