16. Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
17. Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
18. Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet-käyt turvallisesti levolle,
19. asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
20. Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."