13. Mitä minä sanoisin sinulle, tytär Jerusalem,mihin vertaisin sinua?Kenen kohtaloa muistuttaa sinun kohtalosi, Siion,mistä löydän lohdutuksen sanat?Suuri kuin meri on sinun vammasi,kuka voi parantaa sinut?
14. Profeettojesi näyt olivatpetosta ja harhaa.Syntiäsi he eivät paljastaneet,eivät kääntäneet kohtaloasi.Vääriä ja eksyttäviäolivat heidän ennussanansa.
15. Ohikulkijat lyövät käsiään yhteen,pilkkaavat sinua.He viheltävät ja pudistavat päätäänkatsellessaan tytär Jerusalemia:»Tämäkö on se kaupunki, jota sanottiinkauneudessaan täydelliseksi, koko maan iloksi?»
16. Kaikki sinun vihollisesiilkkuvat sinua.He viheltävät, irvistelevät ja sanovat:»Nyt me olemme sinut tuhonneet!Vihdoinkin on tullut päivä, jota odotimme.Omin silmin saimme sen nähdä!»
17. Herra teki sen, minkä oli aikonut,hän toteutti sanansa,jonka oli ilmoittanut jo kauan sitten.Säälimättä hän hajotti sinut,antoi vihollisillesi riemuvoiton,vihamiehillesi täyden vallan.
18. Huutakaa Herraa, huutakaa sydämenne pohjasta,te Siionin muurit!Anna kyyneltesi virrata kuin puropäivät ja yöt,vailla hetkenkään lepoa, Siion!Älkööt silmäsi kuivuko.
19. Nouse, huuda ja valita yöllä,jokaisen vartiovuoron aikaan.Vuodata sydämesi tuskaHerran kasvojen eteen.Kohota kätesi häntä kohtilastesi elämän puolesta.Heitä viruu joka kadunkulmassa,he nääntyvät nälkään.
20. »Katso, Herra! Katso,kenelle olet tämän tehnyt!Naiset syövät oman ruumiinsa hedelmät,omat lapsensa, itse synnyttämänsä!Herran temppelissä tapetaanpapit ja profeetat!
21. »Katujen pölyssä makaavatlapset ja vanhukset.Neidot ja nuoret miehetovat kaatuneet miekkaan.Sinä iskit heidät hengiltä vihasi päivänä,teurastit säälimättä.
22. »Kaikki, joita sydämeni kauhistuu,sinä kutsuit tänne kuin juhlaan.Herran vihan päivänä ei ollut pelastunutta,kukaan ei päässyt pakoon.Voi lapsiani, jotka synnytin ja kasvatin!Vihollinen teki heistä lopun.»