25. Vettä Sisera pyysi, maitoa sai.Juhlamaljassa toi Jael kermaa.
26. Telttavaarnaan tarttui,otti toiseen käteensä nuijan,löi Siseraa, murskasi hänen päänsä,puhkaisi ja lävisti hänen ohimonsa.
27. Jaelin jalkoihin polvilleen Sisera vaipui,kaatui maahan pitkäkseen.Jaelin jalkoihin hän vaipui,lyyhistyi ruhjottuna maahan, jäi siihen.
28. Ikkunasta katselee Siseran äiti,hätäilee säleikön ääressä:»Missä viipyvät Siseran sotavaunut?Miksei vielä kuulu kavioiden kapse?»
29. Viisain hänen ruhtinattaristaan vastaa,ja äiti toistaa hänen sanojaan: