Sakarja 4:1-8 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

1. Enkeli, joka oli selittänyt minulle näyt, tuli taas luokseni ja herätti minut kuin unesta.

2. Hän kysyi minulta: »Mitä näet?» Minä vastasin: »Näen lampunjalan, joka on kokonaan kultaa, ja sen päällä öljyvadin. Vadin reunassa on seitsemän lamppua ja kussakin lampussa seitsemän liekkiä.

3. Lampunjalan vieressä on kaksi oliivipuuta, toinen vadin oikealla ja toinen vasemmalla puolella.»

4. Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: »Mitä nämä tarkoittavat?»

5. Enkeli sanoi: »Etkö tiedä, mitä ne ovat?» Minä vastasin: »En tiedä, herrani.»

6a. Silloin hän selitti minulle näin:

10b. »Nuo seitsemän tarkoittavat Herran silmiä. Ne tarkkaavat kaikkea maata.»

6b. Näin kuuluu Herran sana Serubbabelille:– Ei väellä eikä voimalla,vaan minun hengelläni,sanoo Herra Sebaot.

7. Mikä luulet olevasi, sinä suuri vuori,Serubbabelin edessä?Tasangoksi sinun täytyy tulla!Hän on asettava paikalleen ylimmän kiven,ja huudot kaikuvat:»Menestys tälle temppelille!»

8. Minulle tuli Herran sana:

10a. Se, joka epäillen katselivaatimatonta alkua,on iloitseva nähdessäänviimeisen kiven Serubbabelin kädessä.

Sakarja 4