Psalmit 104:20-34 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

20. Sinä lähetät pimeyden, ja tulee yö,ja metsän eläimet hiipivät esiin.

21. Nuoret leijonat karjuvat saalistaan,pyytävät ruokaansa Jumalalta.

22. Kun aurinko nousee, ne piiloutuvatja palaavat luoliinsa levolle.

23. Mutta ihminen lähtee askartensa ääreenja tekee työtään, kunnes on ilta.

24. Lukemattomat ovat tekosi, Herra.Miten viisaasti olet ne tehnyt!Koko maa on täynnä sinun luotujasi.

25. Niin merikin, tuo suuri ja aava –miten luvuton lauma siinä vilisee,parvittain eläimiä, pieniä ja suuria!

26. Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan,merihirviö, jonka loit telmimään siellä.

27. Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,ja odottavat ruokaansa ajallaan.

28. Sinä annat, ja jokainen saa osansa,avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

29. Kun käännyt pois, ne hätääntyvät,kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevatja palaavat maan tomuun.

30. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,näin uudistat maan kasvot.

31. Olkoon Herran kunnia ikuinen!Saakoon hän iloita kaikista teoistaan,

32. hän, jonka katseesta maa järisee,jonka kosketuksesta vuoret savuavat!

33. Herraa minä ylistän koko elämäni ajan,laulan Jumalalle niin kauan kuin elän.

34. Olkoot mietteeni hänelle mieleen,että saan iloita Herrasta.

Psalmit 104