Miika 7:14-20 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

14. Paimenna, Herra, sauvallasi kansaasi,kaitse omaa laumaasi,joka asuu yksin keskellä metsää,kaukana hedelmätarhoistaan.Johda se Basanin ja Gileadin laitumilleniin kuin entisinä aikoina.

15. Niin kuin silloin, kun lähditte Egyptistä,niin te saatte vieläkin nähdä ihmeitä.

16. Kaikki kansat näkevät nuo ihmeelliset teot,katselevat niitä voimattominamahtavuudestaan huolimatta.Kaikki mykistyvät,ja heidän korvansa menevät tukkoon.

17. He nuolevat tomua kuin käärmeet,kuin maan matelijat.Vavisten he tulevat varustuksistaan,lähestyvät kauhusta kalpeinaHerraa, meidän Jumalaamme.Sinua, Herra, he pelkäävät!

18. Jumala, onko sinun vertaistasi!Sinä annat synnit anteeksija jätät rankaisemattajäljelle jääneen kansasi rikkomukset.Sinä et pidä vihaa iäti,sinä olet laupias.

19. Sinä armahdat meitä yhä,poljet syntimme jalkojesi alle.Kaikki syntimme sinä heitätmeren syvyyteen.

20. Sinä osoitat uskollisuutta Jaakobille,hyvyyttä Abrahamille.Tämän olet vannoen luvannut isillemmejo muinaisina aikoina.

Miika 7