Luukas 9:43-58 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

43. Kaikki olivat hämmästyksen vallassa, kun näkivät Jumalan voiman ja suuruuden.Kun kaikki hämmästelivät Jeesuksen tekoja, hän sanoi opetuslapsilleen:

44. »Painakaa mieleenne, mitä teille sanon: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.»

45. Opetuslapset eivät ymmärtäneet, mitä hän näillä sanoillaan tarkoitti. Se jäi heiltä salaan, niin että he eivät käsittäneet hänen puhettaan eivätkä rohjenneet kysyä häneltä sen merkitystä.

46. Opetuslasten kesken syntyi kiistaa siitä, kuka heistä oli suurin.

47. Jeesus tiesi, mikä ajatus heillä oli mielessään. Hän nosti viereensä lapsen

48. ja sanoi heille: »Joka minun nimessäni ottaa luokseen tämän lapsen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ottaa sen, joka on minut lähettänyt. Se teistä, joka on kaikkein pienin, on todella suuri.»

49. Johannes sanoi silloin: »Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei seuraa sinua meidän joukossamme.»

50. Mutta Jeesus vastasi: »Älkää estäkö. Joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne.»

51. Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa Jerusalemia kohti.

52. Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa.

53. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin.

54. Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: »Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät [niin kuin Eliakin teki]?»

55. Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia [ja sanoi: »Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette.

56a. Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja kadottamaan vaan pelastamaan.»].

56b. Yhdessä he jatkoivat matkaa toiseen kylään.

57. Kun he tekivät taivalta, muuan mies sanoi Jeesukselle: »Minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.»

58. Jeesus sanoi hänelle: »Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.»

Luukas 9