10. Ja hän jatkoi:»Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,
11. ja joka puolella on suuria maanjäristyksiä, nälänhätää ja ruttotauteja. Kauhistuttavia asioita tapahtuu, ja taivaalla näkyy suuria ennusmerkkejä.
12. »Mutta jo ennen tätä teidän kimppuunne käydään ja teitä vainotaan. Teitä viedään tuomiolle synagogiin, teitä teljetään vankilaan, te joudutte kuninkaiden ja maaherrojen eteen minun nimeni tähden.
13. Näin te saatte tilaisuuden todistaa minusta.
14. Painakaa vain mieleenne, että teidän ei tule etukäteen miettiä, miten itseänne puolustatte.
15. Minä annan teille viisauden puhua niin, ettei yksikään vastustajanne kykene kiistämään eikä kumoamaan sanojanne.
16. »Jopa teidän vanhempanne, veljenne, sukulaisenne ja ystävänne luovuttavat teidät viranomaisille, ja muutamia teistä surmataan.
17. Kaikki vihaavat teitä minun nimeni tähden.
18. Mutta edes hiuskarva päästänne ei mene hukkaan.
19. Pysykää lujina, niin voitatte omaksenne elämän.
20. »Kun te näette Jerusalemin olevan sotajoukkojen piirittämä, silloin tiedätte, että sen hävitys on lähellä.
21. Silloin on kaikkien Juudeassa asuvien paettava vuorille. Niiden, jotka ovat kaupungissa, on lähdettävä sieltä, eikä maaseudulla olevien pidä tulla kaupunkiin.
22. Sillä ne päivät ovat koston päiviä: kaikki, mitä on kirjoitettu, käy toteen.
23. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tähän maahan tulee suuri hätä, ja tätä kansaa kohtaa viha.
24. Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika täyttyy.