Luukas 20:21-40 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

21. Miehet sanoivat hänelle: »Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein. Sinä et tee eroa ihmisten välillä, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaisesti.

22. Onko oikein, että me maksamme keisarille veroa, vai ei?»

23. Jeesus huomasi heidän juonensa ja sanoi:

24. »Näyttäkää minulle denaarin raha. Kenen kuva ja nimi siinä on?» »Keisarin», he vastasivat.

25. Silloin Jeesus sanoi heille: »Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.»

26. Niinpä he eivät kansan kuullen saaneet Jeesusta kiinni puheistaan. Jeesuksen vastaus sai heidät ymmälle, ja he vaikenivat.

27. Jeesuksen luo tuli sitten muutamia saddukeuksia, niitä, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen:

28. »Opettaja, Mooses on säätänyt näin: ’Jos miehen veli kuolee ja tältä jää vaimo mutta ei lasta, miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.’

29. Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli lapsettomana.

30. Silloin toinen otti hänet,

31. sitten kolmas, ja vuorollaan kaikki seitsemän. Kaikki he kuolivat jättämättä jälkeensä lapsia.

32. Lopuksi nainenkin kuoli.

33. Kenen vaimo tämä nainen on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimona.»

34. Jeesus vastasi heille: »Tässä maailmassa otetaan vaimo ja mennään vaimoksi.

35. Mutta tulevassa maailmassa ne, jotka on katsottu ylösnousemuksen arvoisiksi, eivät enää mene naimisiin.

36. He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia.

37. Ja sen, että kuolleet nousevat ylös, on Mooseskin osoittanut kertomuksessa palavasta pensaasta. Hänhän sanoo, että Herra on Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.

38. Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Hänelle kaikki ovat eläviä.»

39. Jotkut lainopettajista sanoivat tähän: »Hyvin vastasit, opettaja.»

40. Silloin ei enää kenelläkään ollut rohkeutta kysyä häneltä mitään.

Luukas 20