Luukas 19:31-44 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

31. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.»

32. Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut.

33. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: »Miksi te viette varsan?»

34. He vastasivat: »Herra tarvitsee sitä.»

35. He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille.

36. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle.

37. Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet.

38. He huusivat:– Siunattu hän, kuningas,joka tulee Herran nimessä!Taivaassa rauha,kunnia korkeuksissa!

39. Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: »Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!»

40. Mutta Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.»

41. Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden

42. ja sanoi: »Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty.

43. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta.

44. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi.»

Luukas 19