Luukas 1:66-79 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

66. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: »Mikähän tästä lapsesta tulee?» Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

67. Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

68. – Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala!Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen

69. ja valmistanut sille lunastuksen.Väkevän pelastajan hän on nostanut meillepalvelijansa Daavidin suvusta,

70. niin kuin hän ikiajoista asti on luvannutpyhien profeettojensa suulla.

71. Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta,kaikkien vihamiestemme käsistä.

72. Hän on nyt osoittanut laupeutensa,uskollisuutensa isiämme kohtaan.Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,

73. valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

74. Näin me saamme pelotta palvella häntävihollisistamme vapaina,

75. pyhinä ja vanhurskaina hänen edessäänkaikkina elämämme päivinä.

76. Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi.Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.

77. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen,syntien anteeksiantamisen.

78. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä:Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

79. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville,se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

Luukas 1