50. polvesta polveen hän osoittaa laupeutensaniille, jotka häntä pelkäävät.
51. Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja,hän on lyönyt hajallene, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.
52. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaanja korottanut alhaiset.
53. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
54. Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
55. Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,niin kuin hän on isillemme luvannut.
56. Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.
57. Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan.
58. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.
59. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,
60. mutta hänen äitinsä sanoi: »Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.»
61. Toiset sanoivat: »Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.»
62. He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle.
63. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: »Hänen nimensä on Johannes.» Kaikki hämmästyivät.
64. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.
65. Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla.
66. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: »Mikähän tästä lapsesta tulee?» Sillä Herran käsi oli hänen yllään.
67. Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:
68. – Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala!Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen