Job 8:12-22 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

12. Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun,ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.

13. Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan.Turha on jumalattoman toivo.

14. Hän panee turvansa lukinlankaan,etsii tukea hämähäkinverkosta:

15. seittiä on hänen talonsa seinä,se pettää, kun hän siihen nojaa.

16. Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu,jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,

17. jonka juuret kietoutuvat kivien ympärilleja tunkeutuvat niiden lomiin.

18. Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan,se paikka, missä hän kasvoi, sanoo:»En tunne häntä.»

19. Siinä hänen elonsa ja ilonsa.Maasta versoo jo uusi kasvu.

20. Jumala ei hylkää viatontaeikä anna väärintekijälle tukeaan.

21. Vielä hän täyttää sinun suusi naurullaja avaa sinun huulesi riemun huutoon!

22. Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan,eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.

Job 8