Job 29:1-9 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

1. Job jatkoi vielä puhettaan ja sanoi:

2. – Kunpa kaikki taas olisi niin kuin ennen,kun Jumala vielä piti minusta huolen!

3. Silloin hän antoi lamppunsa loistaa minulleja minä sain kulkea pimeyden lävitse hänen valossaan.

4. Kunpa palaisi kukoistukseni aika,jolloin Jumala suojeli majaani

5. ja Kaikkivaltias viipyi minun luonani,aika, jolloin oma väkeni vielä oli ympärilläni!

6. Noina päivinä minä kahlasin kermassaja kallio tihkui minulle noroina oliivien öljyä.

7. Kun menin kaupunginportille kokoukseenja asetuin paikalleni aukion äärelle,

8. nuoret miehet väistyivät syrjäänja vanhukset nousivat seisomaan.

9. Kaupungin johtomiehet vaikenivat kesken puheenja panivat käden suunsa eteen.

Job 29