1. Nyt naamalainen Sofar alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:
2. – Sinun puheesi ärsyttää minut vastaamaan,se kiihdyttää mieltäni.
3. Se, miten opetat ja ojennat, loukkaa minua,mutta ymmärrykseni löytää kyllä sinulle vastauksen.
4. Niin kuin tiedät, niin kuin on tiedettymuinaisista ajoista asti,siitä asti, kun ihmisiä on ollut maan päällä:
5. jumalattoman ilo kestää vain hetken,rienaajan onni on pian ohi.
6. Vaikka hän ulottuisi taivaaseen saakka,vaikka hänen päänsä koskettaisi pilviä,
7. hän häviää jäljettömiin niin kuin sonta.Ne, jotka hänet tunsivat, kysyvät: »Missä hän on?»