3. kansaa, joka yhä uudelleen minut vihoittaa,joka alati minun silmieni edessäuhraa puutarhoissaja polttaa suitsukkeita tiilialttareilla.
4. He oleskelevat haudoissaja yöpyvät kallionkoloissa,heille kelpaa ruoaksi sian liha,kelvotonta uhrilihaa he keittävät astioissaan.
5. He sanovat: »Varo itseäsi,älä koske minuun! Minä olen sinulle pyhä.»Tämän kansan teot täyttävät sieraimeni vihan savulla,minun vihani liekehtii päivästä päivään.
6. Minun edessäni on kirjoitus:En minä vaikene!Kaiken minä olen maksanut,ja minä maksan suoraan käteen.
7. Minä maksan heidän rikkomuksensaja heidän isiensä rikkomuksetsamalla kertaa,sanoo Herra.Koska he ovat polttaneet suitsutusta vuorillaja herjanneet minua kukkuloilla,minä aivan heti luen heille palkan suoraan käteen.
8. Näin sanoo Herra:– Kun viinirypäleet ovat mehukkaita,sanotaan: »Varokaa turmelemasta niitä, niissä on siunaus.»Samalla tavoin minä huolehdin palvelijoistani,ettei kaikki tuhoutuisi.
9. Jaakobin siemenestä minä kasvatan jälkeläisiä,Juudan jälkeläisistä minä teen vuorteni perijän.Minun valittuni ne perivät,minun palvelijani asuvat siellä.
10. Saaronista tulee lampaiden ja vuohien laidun,Akorinlaaksosta nautakarjan lepäilypaikka.Nekin ovat kansani maata,kansan, joka minua etsii.
11. Mutta te, jotka olette hylänneet Herranja unohtaneet minun pyhän vuoreni,te, jotka katoitte juhlapöydän onnenjumalalle Gadilleja täytitte sekoitusmaljan kohtalonjumalan Menin kunniaksi,
12. te menetätte henkenne miekan iskusta,minä määrään teidät kumartumaan teuraiksi.Kun minä kutsuin, te ette vastanneet,kun minä puhuin, te ette kuunnelleetvaan teitte sitä, mikä on minun silmissäni väärää,ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun tahtoani.
13. Sen tähden Herra, minun Jumalani, sanoo näin:– Minun palvelijani saavat syödäkseen,mutta te näette nälkää,minun palvelijani saavat juodakseen,mutta te kärsitte janoa,minun palvelijani iloitsevat,mutta teidän osanne on häpeä,
14. minun palvelijani riemuitsevatsydän täynnä onnea,mutta te huudatte sydän tuskaa tulvillaanja valitatte mieli murtuneena.
15. Kiroukseksi minun valittujeni suuhun jää teidän nimenne:»Surmatkoon Herra sinut,niin kuin hän surmasi heidät!»Mutta omia palvelijoitani olen kutsuva uusilla nimillä.
16. Joka pyytää itselleen siunausta tässä maassa,on saava siunauksen oikean Jumalan nimessä,ja joka vannoo tässä maassa,on vannova oikean Jumalan nimeen.Ja kaikki menneet murheet on unohdettu,niitä ei enää missään näy.
17. Katso, minä luon uuden taivaanja uuden maan.Menneitä ei enää muistella,ne eivät nouse mieleen.