Jesaja 54:7-17 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

7. – Hetkeksi minä sinut jätin,mutta suuressa rakkaudessani minä nyt haen sinut takaisin.

8. Vain tuokioksi, vihani vimmassa,minä käänsin kasvoni sinusta pois,mutta minä armahdan sinua,minun uskollisuuteni on ikuinen,sanoo Herra, sinun lunastajasi.

9. – Minä vannon niin kuin Nooan päivinä.Silloin minä vannoin,etteivät Nooan ajan vedet enää koskaan tulvisi maan yli,ja nyt minä vannon,etten enää sinuun vihastu enkä sinua soimaa.

10. Vaikka vuoret järkkyisivätja kukkulat horjuisivat,minun rakkauteni sinuun ei järkyeikä minun rauhanliittoni horju,sanoo Herra, sinun armahtajasi.

11. Sinä onneton, myrskyn piiskaama,sinä jota kukaan ei lohduta!Malakiitilla minä peitän sinun seinäsi,minä lasken sinun perustuksesi safiireista,

12. rubiineilla minä päällystän sinun muuriesi harjat,sinun porttisi minä rakennan vuorikristallistaja jalokivistä koko sinun ympärysmuurisi.

13. Herra itse on opettava sinun poikiasi,runsas on lastesi onni ja rauha.

14. Kun oikeus on sinun perustuksesi, sinä kestät.Olet kaukana sorrosta, sen uhka ei enää sinuun yllä,olet vapautunut pelosta, ei se enää sinuun pysty.

15. Jos joku hyökkää kimppuusi, minä en häntä auta.Joka hyökkää kimppuusi,se sortuu jalkojesi juureen.

16. Minä olen luonut sepänlietsomaan hiilten hehkuaja takomaan asetta käyttäjän käteen,olen myös luonut tuhoojan tuhoamaan,

17. ja niin jokainen ase, joka taotaan sinua vastaan,on tehoton.Jokaisen kielen, joka käy sinua syyttämään,sinä osoitat valehtelijaksi.Tämä on Herran palvelijoiden perintöosa.Minä annan heille siihen oikeuden,sanoo Herra.

Jesaja 54