1. Kuka uskoo meidän sanomamme?Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?
2. Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso,kuin vesa kuivasta maasta.Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta,jota olisimme ihaillen katselleet,ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet.
3. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma,kipujen mies, sairauden tuttava,josta kaikki käänsivät katseensa pois.Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.
4. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme,otti taakakseen meidän sairautemme.Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta,luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,