7. – Miksi minä siis armahtaisin sinua, Israel?Te olette hylänneet minutja vannoneet olemattomien jumalien nimeen.Minä ruokin teidät kylläisiksi,mutta te olitte minulle uskottomia,parveilitte porttojen taloissa.
8. Niin kuin oriit hirnahtelevat kiimoissaan,niin te himoitsitte toistenne vaimoja.
9. Herra sanoo:Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista,enkö kostaisi tällaiselle kansalle?
10. – Nouskaa viinitarhojen pengermille ja hävittäkää ne,mutta älkää täysin tuhotko!Repikää köynnökset irti,eivät ne kuulu Herralle!
11. Sillä Israelin heimo ja Juudan heimoovat olleet minulle uskottomia,sanoo Herra.
12. Ne ovat torjuneet Herran ja sanoneet:»Ei hänestä tarvitse välittää!Ei meitä kohtaa mikään onnettomuus,ei uhkaa miekka eikä nälkä.
13. Profeetat ovat pelkkää ilmaa,ei heidän puheissaan ole mitään Jumalan voimaa.Tulkoon tuo onnettomuus heille itselleen!»
14. Mutta Herra Jumala Sebaot sanoo näin:– Koska israelilaiset ovat tällaista puhuneet,minun sanani, jotka annoin suuhusi, Jeremia,muuttuvat tuleksi.Ja tämän kansan minä teen polttopuiksi,se joutuu tulen ruoaksi.
15. – Kuulkaa, israelilaiset!Minä tuon teitä vastaan kaukaisen kansan,sanoo Herra.Se on voittamaton kansa, ikivanha,kansa, jonka kieltä ette tunne,jonka puhetta ette ymmärrä.
16. Heidän nuoliviinensä on teidän hautanne,uljaita sotureita he ovat kaikki.
17. He syövät sinun satosi ja leipäsi,poikasi ja tyttäresi,he syövät lampaasi ja härkäsi,viiniköynnöksesi ja viikunapuusi.Heidän miekkansa hävittää linnoitetut kaupunkisi,joihin sinä luotat.