19. – Niin kuin leijona nouseeJordanin rannan tiheiköstäja hyökkää rehevälle laitumelle,niin minä ajan hetkessä edomilaiset maastaja vedän heidän johtomiehensä tilille.Kuka on minun vertaiseni,kuka voi vaatia minut oikeuteen?Kuka on se paimen,joka voi vastustaa minua?
20. Sen tähden kuulkaa,mitä Herra on päättänyt Edomista,mitä hän aikoo tehdäTemanin asukkaille:Totisesti, lauman pienimmätkin raahataan pois,totisesti, laitumet autioituvatihmisten pahuuden tähden!
21. Edom luhistuu,pauhusta maa järisee,huudot kiirivät Kaislamerelle saakka!
22. Se nousee, kiitää kohti Bosraakuin kotka, siivet levällään!Tuona päivänäEdomin rohkeinkin mies on hädissäänkuin synnytystuskissa oleva nainen.
23. Damaskokselle.– Tyrmistyneitä ovat Hamat ja Arpad,ne ovat kuulleet huonoja uutisia ja vapisevat.Tuska kuohuu kuin meri tyyntymättä.
24. Damaskoksen rohkeus murtuu,sen joukot kääntyvät pakoon,kansa on kauhun vallassa.Tuska kouristaa sitä kuin synnyttäjää.
25. Voi, kuinka hylätty onkaan tuo ylistetty kaupunki,riemun kaupunki!
26. »Nuoret miehet kaatuvat sen toreilla, kaikki soturit saavat surmansa tuona päivänä», sanoo Herra Sebaot.
27. »Minä sytytän tuleen Damaskoksen muurit, tuli tuhoaa Ben-Hadadin palatsit.»
28. Ennustus Kedarin ja Hasorin heimoista ja niiden kuninkaista, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar kukisti:Näin sanoo Herra babylonialaisille:– Liikkeelle! Hyökätkää Kedariin,lyökää idän miehet!
29. Heidän telttansa ja laumansa viedään.Heidän majansa ja tavaransa ryöstetään,heidän kamelinsa otetaan saaliiksi.Huuto kiirii: »Kauhua kaikkialla!»
30. Paetkaa minkä ehditte,piiloutukaa, te Hasorin asukkaat,sanoo Herra.Babylonian kuningas Nebukadnessar on tehnyt päätöksensä,laatinut suunnitelmansa teitä vastaan.
31. Liikkeelle, babylonialaiset!Hyökätkää tuon kansan kimppuun,joka on elänyt huolettomanaja asunut turvassa, sanoo Herra.Se asuu erillään kaikista muista,eikä sillä ole kylissään portteja eikä salpoja.