1. – Herra, sinä olet oikeudenmukainen,kuinka minä voisin syyttää sinua mistään?Silti kysyn:Onko oikein, että jumalattomat menestyvät,että kaikki luopiot saavat elää rauhassa?
2. Sinä olet heidät istuttanut,he ovat juurtuneet,he kasvavat ja kantavat hedelmää.Suullaan he puhuvat sinusta,mutta heidän sydämensä on sinusta kaukana.
3. Herra, sinä näet ja tunnet minut,sinä tutkit sydämeni,sinä tiedät, olenko sinulle uskollinen.Erottele heidät laumasta kuin teuraslampaat,määrää heidät tuhon päivää varten.
4. Kuinka kauan täytyy maan riutua,laidunten ruohon kuivettua?Villieläimet ja linnutkin katoavatihmisten pahuuden tähden.Mutta he sanovat:»Kuka sen voi tietää, miten meille käy!»
5. – Jos sinä läkähdyt jo jalkamiesten matkassa,kuinka voisit juosta kilpaa hevosten kanssa?Vaikka tunnetkin olosi turvalliseksi asutuilla seuduilla,kuinka selviät Jordanin tiheiköissä?
6. Jopa veljesi, oman sukusi jäsenet,pettävät sinua.Hekin vehkeilevät selkäsi takana,huutavat täyttä kurkkua sinua vastaan.Kun he puhuvat sinulle ystävällisesti,älä usko heitä.
7. – Minä olen hylännyt Israelin,en välitä enää kansastani.Olen antanut rakkaanivihollisten käsiin!
8. Niin kuin leijona karjuu tiheikössä,niin ärjyi minulle oma kansani.Siksi minä siihen vihastuin.
9. Eikö maani ole kuin hyeenan luola,jonka ympärillä haaskalinnut parveilevat?»Kootkaa tänne kaikki villieläimet!Tuokaa ne aterialle!»
10. Paimenten laumat ovat tuhonneet viinitarhani,tallanneet peltoni.Minun ihanan maanihe ovat tehneet autiomaaksi.
11. Hävitettynä se suree minun edessäni,se on lohduttoman autio.Koko maa on tyhjä,kukaan ei siitä välitä.