9. »Maailman kuninkaat, jotka ovat hänen kanssaan irstailleet ja mässäilleet, itkevät ja valittavat häntä, kun näkevät savun nousevan hänen roviostaan.
10. He seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He sanovat:– Voi sinua, suuri kaupunki!Voi sinua, Babylon, mahtava kaupunki:hetkessä tuli sinun tuomiosi.
11. »Maailman kauppamiehet itkevät ja surevat häntä, sillä enää ei kukaan osta heidän tavaroitaan:
12. ei kultaa, hopeaa, jalokiviä eikä helmiä, ei pellavakangasta, ei purppurakangasta, ei silkkiä eikä helakanpunaisia kankaita, ei tuoksuvaa tuijapuuta, ei norsunluusta eikä jalopuusta tehtyjä esineitä, ei pronssi-, rauta- eikä marmoritöitä,
13. ei kanelia eikä muita mausteita, ei suitsukkeita, ei hajuvoiteita eikä suitsutuspihkaa, ei viiniä eikä öljyä, ei hienoja jauhoja eikä viljaa, ei nautakarjaa, ei lampaita, ei hevosia eikä vaunuja, ei orjia, ihmisiä ruumiineen ja sieluineen.
14. – Hedelmät, joita koko sydämestäsi himoitsit,ovat nyt poissa,kaikki komeutesi ja koreutesion mennyttä,eikä se milloinkaan palaa.
15. »Noiden tavaroiden kauppiaat, nuo, jotka ovat rikastuneet porton vauraudesta, seisovat loitolla, kauhuissaan siitä, miten häntä piinataan. He itkevät ja valittavat:
16. – Voi sinua, suuri kaupunki!Sinä pukeuduit pellavaan,purppuraiseen ja helakanpunaiseen pukuun,sinun ylläsi kimalsivat kulta, jalokivet ja helmet,