15. Minä rankaisen häntä niiden päivien tähden,jolloin hän poltti uhreja baaleille,koristi itsensä renkailla ja kaulaketjuillaja juoksi rakastajiensa perässämutta unohti minut.Näin sanoo Herra.
16. – Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani,vien hänet autiomaahan,puhun hänelle suloisesti.
17. Siellä minä annan hänelle viinitarhoja,minä muutan Akorinlaakson toivon portiksi.Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä,kuin silloin, kun hän lähti Egyptistä.
18. Sinä päivänä – näin puhuu Herra –hän on sanova minulle: »Minun mieheni!»eikä hän enää sano: »Minun baalini!»
19. Minä poistan baalien nimet hänen huuliltaan,niitä ei enää mainita.
20. Sinä päivänä minä luon rauhan:Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijateivät enää tuota vaaraa.Minä särjen jousen ja miekan,niin ettei sotia enää käydä.Minä annan kansani asua turvassa.
21. Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi,minä liitän sinut itseenivanhurskauden ja oikeuden sitein,rakkaudella ja hyvyydellä.
22. Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein,ja sinä tulet tuntemaan Herran.
23. Tuona päivänä minä vastaan pyyntöihin,sanoo Herra,minä vastaan taivaan pyyntöön, ja taivas vastaa maalle.
24. Maa vastaa viljan, viinin ja öljyn pyyntöön,ja ne vastaavat Jisreelille.
25. Minä kylvän Israelin tähän maahan omaksi kansakseni.Minä rakastan Lo-Ruhamaa,minä sanon Lo-Ammille: »Sinä olet minun kansani!»Ja hän vastaa minulle: »Sinä olet minun Jumalani!»