2. Kaikki israelilaiset erosivat silloin Daavidista ja siirtyivät Bikrin pojan Seban puolelle, mutta Juudan miehet pysyivät kuninkaalleen uskollisina ja seurasivat häntä Jordanilta Jerusalemiin.
3. Kun kuningas Daavid oli tullut Jerusalemiin palatsiinsa, hän siirrätti sieltä vartioituun rakennukseen kymmenen sivuvaimoaan, jotka hän oli jättänyt pitämään huolta palatsista. Hän antoi heille kaiken, mitä he tarvitsivat, mutta ei enää käynyt heidän luonaan, ja he pysyivät kuolemaansa asti eristettyinä, elävän miehen leskinä.
4. Kuningas sanoi Amasalle: »Kutsu Juudan miehet koolle kolmen päivän kuluessa ja ole silloin itsekin täällä.»
5. Amasa lähti kutsumaan Juudan miehiä, mutta hän ei ehtinyt takaisin Daavidin antamaan määräaikaan mennessä.
6. Silloin Daavid sanoi Abisaille: »Seba, Bikrin poika, tuottaa meille kohta enemmän vahinkoa kuin Absalom. Ota herrasi sotilaat mukaasi ja lähde ajamaan Sebaa takaa, muuten hän voi saada haltuunsa jonkin linnoitetun kaupungin ja pääsee piiloutumaan meiltä.»
7. Joabin miehet sekä kreetit, pleetit ja muu vakinainen sotaväki lähtivät Jerusalemista takaa-ajoon, seuraamaan Sebaa, Bikrin poikaa.
8. Kun he olivat ehtineet Gibeonin suuren kiven luo, tuli Amasa heitä vastaan. Joabilla oli yllään sota-asu ja sen päällä vyö, jossa riippui tuppeen pistetty miekka. Kun hän astui eteenpäin, miekka lähti tupesta.
9. Joab sanoi Amasalle: »Mitä kuuluu, veljeni?» Samalla hän tarttui oikealla kädellään Amasaa parrasta aivan kuin suudellakseen häntä.