2. Kuningasten Kirja 4:30-37 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

30. Mutta pojan äiti sanoi: »Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät, minä en lähde ilman sinua.» Niin Elisa lähti naisen mukaan.

31. Gehasi ehti perille ennen heitä. Hän asetti sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei äännähtänytkään, mitään elonmerkkiä ei näkynyt. Gehasi lähti Elisaa vastaan ja kertoi, ettei poika ollut vironnut.

32. Kun Elisa meni huoneeseensa, poika makasi vuoteella kuolleena.

33. Elisa sulki oven perässään, rukoili Herraa

34. ja asettui sitten makaamaan pojan päälle. Hän pani suunsa pojan suulle, silmänsä hänen silmilleen ja kämmenensä hänen kämmenilleen, ja kun hän painautui poikaa vasten, tämän ruumis lämpeni.

35. Sitten hän nousi seisaalleen ja käveli huoneessa kerran edestakaisin. Kun hän uudestaan asettui pojan päälle, poika aivasti seitsemän kertaa ja avasi silmänsä.

36. Elisa huusi silloin Gehasia ja sanoi: »Kutsu pojan äiti tänne.» Gehasi kutsui naista, ja nainen tuli profeetan luo. »Ota poikasi», sanoi Elisa.

37. Nainen polvistui hänen eteensä ja kumarsi maahan asti. Sitten hän nosti pojan syliinsä ja meni ulos.

2. Kuningasten Kirja 4