10. »Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: Älköön sinua pettäkö jumalasi, johon luotat, kun sanot: ’Jerusalem ei joudu Assyrian kuninkaan käsiin.’
11. Olethan kuullut, mitä Assyrian kuninkaat ovat tehneet kaikille muille maille: he ovat hävittäneet ne. Sinäkö vain pelastuisit?
12. Entä ne kansat, joita isäni tuhosivat? Pelastivatko niitä niiden jumalat? Pelastivatko ne Gosanin tai Harranin tai Resefin tai Bet-Edenin kansat, Telassarin asukkaat?
13. Missä nyt on Hamatin kuningas, missä ovat Arpadin, Sefarvaimin, Henan tai Avvan kaupunkien kuninkaat?»
14. Kun Hiskia oli ottanut kirjeen lähettiläiden kädestä ja lukenut sen, hän meni temppeliin ja levitti sen Herran eteen.
15. Ja hän rukoili Herraa näin:»Herra, Israelin Jumala, sinä jonka istuinta kerubit kannattavat! Sinä, yksin sinä olet maailman kaikkien valtakuntien Jumala. Sinä olet luonut taivaan ja maan.
16. Käännä nyt korvasi puoleemme, Herra, ja kuuntele! Avaa silmäsi, Herra, ja katso! Kuule Sanheribin sanat, jotka hän on kirjoittanut pilkaten elävää Jumalaa.
17. On totta, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat tuhonneet kaikki kansat ja niiden maat
18. ja heittäneet tuleen niiden jumalat. Mutta ne eivät olleetkaan oikeita jumalia, vaan ihmiskätten työtä, puuta ja kiveä, ja niin he saattoivat tuhota ne.
19. Nyt, Herra, meidän Jumalamme, pelasta meidät hänen käsistään, jotta kaikki maailman valtakunnat oppisivat tietämään, että sinä yksin olet Herra ja Jumala!»
20. Jesaja, Amosin poika, lähetti Hiskialle sanan:»Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sinä rukoilit minua, kun Assyrian kuningas Sanherib uhkasi kaupunkia. Minä kuulin sinua,