10. He vastasivat: »Emme suinkaan, herra! Me, sinun palvelijasi, olemme tulleet ostamaan ruokaa.
11. Olemme kaikki saman miehen poikia, rehellistä väkeä emmekä mitään vakoojia.»
12. Mutta Joosef sanoi: »Vielä mitä! Te olette tulleet katsomaan, mistä maahan voisi tunkeutua.»
13. He sanoivat: »Meitä, sinun palvelijoitasi, on ollut kaksitoista veljestä, kaikki saman miehen poikia Kanaaninmaasta. Nuorin jäi isämme luo, ja yhtä ei enää ole.»
14. Joosef sanoi: »Aivan kuten sanoin, vakoojia te olette.
15. Ja näin teidät tutkitaan: ellei nuorin veljenne tule tänne, te ette pääse lähtemään täältä, niin totta kuin farao elää!
16. Lähettäkää yksi joukostanne hakemaan veljeänne, te muut jäätte tänne vankeuteen. Sittenhän nähdään, oletteko puhuneet totta. Ellette näin tee, te olette vakoojia, niin totta kuin farao elää!»
17. Ja hän heitätti heidät vankilaan kolmeksi päiväksi.
18. Kolmantena päivänä Joosef sanoi heille: »Tehkää kuten sanon, niin saatte pitää henkenne, sillä minä olen Jumalaa pelkäävä mies.
19. Voitte osoittaa rehellisyytenne näin: Yksi teistä jää tänne vankilaan. Te muut saatte mennä ja viedä ostamanne viljan nälkää näkeville perheillenne.