4. Sitten nainen tuli jälleen raskaaksi, synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Onan.
5. Nainen synnytti vielä yhden pojan ja antoi hänelle nimeksi Sela. Juuda oli Selan syntymän aikoihin Kesibissä.
6. Juuda otti esikoiselleen Erille vaimon nimeltä Tamar.
7. Mutta Er, Juudan esikoinen, oli Herran silmissä kelvoton, ja Herra antoi hänen kuolla.
8. Silloin Juuda sanoi Onanille: »Makaa veljesi lesken kanssa, täytä velvollisuutesi hänen lankonaan ja herätä eloon veljesi suku.»
9. Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälkeläisiä veljelleen.
10. Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla.
11. Juuda sanoi silloin miniälleen Tamarille: »Muuta isäsi taloon ja asu siellä leskenä, kunnes poikani Sela on kasvanut aikuiseksi.» Hän näet pelkäsi, että Selakin kuolisi veljiensä tavoin. Ja Tamar asettui isänsä taloon asumaan.
12. Pitkän ajan kuluttua kuoli Suan tytär, Juudan vaimo. Suruajan jälkeen Juuda lähti adullamilaisen ystävänsä Hiran kanssa Timnaan lampaiden keritsiäisiin.
13. Kun Tamar sai tietää, että hänen appensa oli menossa Timnaan keritsemään lampaitaan,
14. hän riisui leskenpukunsa, koristautui, peitti kasvonsa hunnulla ja istuutui Enaimin risteykseen Timnan tien varteen. Hän oli näet huomannut, ettei häntä haluttu antaa Selalle vaimoksi, vaikka tämä oli jo aikuinen.