11. Nabotin kotikaupungin vanhimmat ja jalosukuiset tekivät Isebelin määräyksen mukaisesti, juuri niin kuin hän oli heille lähettämissään kirjeissä käskenyt.
12. He julistivat paaston ja panivat Nabotin kansanjoukon eteen istumaan.
13. Kaksi kunniatonta miestä tuli paikalle ja istuutui häntä vastapäätä. Kaiken kansan edessä he sitten todistivat Nabotia vastaan näin: »Nabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta.» Nabot vietiin kaupungin ulkopuolelle ja häntä kivitettiin, kunnes hän kuoli.
14. Isebelille lähetettiin viesti: »Nabot on kivitetty kuoliaaksi.»
15. Kun Isebel sai tietää, että Nabot oli kivitetty, hän sanoi Ahabille: »Mene ottamaan haltuusi jisreeliläisen Nabotin viinitarha, jota hän kieltäytyi myymästä sinulle. Nabot ei ole enää elossa, hän on kuollut.»
16. Kun Ahab kuuli, että Nabot oli kuollut, hän lähti Jisreeliin ottaakseen Nabotin viinitarhan haltuunsa.
17. Mutta tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:
18. »Mene tapaamaan Israelin kuningasta Ahabia, joka asuu Samarian kaupungissa. Hän on nyt Nabotin viinitarhassa, jonka hän on mennyt ottamaan haltuunsa.
19. Sano hänelle: Näin sanoo Herra: ’Aiotko vielä periäkin tappamasi miehen?’ Ja sano hänelle vielä tämä Herran sana: ’Siinä paikassa, missä koirat nuolivat Nabotin veren, ne nuolevat myös sinun veresi.’»
20. Ahab sanoi Elialle: »Taasko sinun piti etsiä minut käsiisi, viholliseni?» »Taas», Elia vastasi. »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
21. Sen tähden Herra sanoo näin: ’Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin.
22. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä.’
23. Myös Isebelistä Herralla on viesti. Hän sanoo: ’Koirat syövät Isebelin Jisreelin maatilalla.
24. Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.’»
25. Kukaan muu Israelin kuningas ei syyllistynyt sellaiseen kuin Ahab. Hän myi itsensä tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kun hänen vaimonsa Isebel yllytti häntä.
26. Häpeällisesti hän ryhtyi palvelemaan epäjumalia aivan samoin kuin amorilaiset, nuo, jotka Herra hävitti israelilaisten tieltä.
27. Mutta kun Ahab kuuli Elian sanat, hän repäisi vaatteensa ja pani säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän paastosi, nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa.
28. Silloin tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana: