Saarnaaja 12:1-7 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

1. Ja muista Luojaasi nuoruudessasi,ennenkuin pahat päivät tulevatja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:

2. "Nämä eivät minua miellytä";ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet,ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin —

3. jolloin huoneen vartijat vapisevat javoiman miehet käyvät koukkuisiksija jauhajanaiset ovat joutilaina,kun ovat menneet vähiin,ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,

4. ja kadulle vievät ovet sulkeutuvatja myllyn ääni heikkeneeja noustaan linnun lauluunja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;

5. myös peljätään mäkiä,ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii,ja heinäsirkka kulkee kankeasti,ja kapriisinnuppu on tehoton;sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa,ja valittajat kiertelevät kaduilla —

6. ennenkuin hopealanka katkeaaja kultamalja särkyyja vesiastia rikkoutuu lähteelläja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.

7. Ja tomu palajaa maahan,niinkuin on ollutkin,ja henki palajaa Jumalan tykö,joka sen on antanutkin.

Saarnaaja 12