17. Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet?Päästä minun sieluni turmiosta,jota he hankitsevat,minun ainokaiseni nuorista leijonista.
18. Niin minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa,ylistän sinua paljon kansan keskellä.
19. Älkööt ne minusta iloitko,jotka syyttä ovat minun vihamiehiäni;älkööt silmää iskekö,jotka asiatta minua vihaavat.
20. Sillä he eivät puhu rauhan puheita,vaan miettivät petoksen sanojamaan hiljaisia vastaan.
21. He avaavat suunsa ammolleen minua vastaanja sanovat: "Kas niin, kas niin!Nyt me sen omin silmin näemme!"
22. Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti!Herra, älä ole minusta kaukana!