1. Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä.
2. Hän sanoi:Sydämestäni minä rakastan sinua,Herra, minun voimani,
3. Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani,minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen,minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
4. Ylistetty olkoon Herra! — niin minä huudan,ja vihollisistani minä pelastun.
5. Kuoleman paulat piirittivät minut,turmion virrat peljästyttivät minut.
6. Tuonelan paulat kietoivat minut,kuoleman ansat yllättivät minut.
7. Ahdistuksessani minä rukoilin Herraaja huusin avuksi Jumalaani;hän kuuli minun ääneni temppelistänsä,ja minun huutoni hänen edessäänkohosi hänen korviinsa.
8. Silloin maa huojui ja järisi,vuorten perustukset järkkyivät;ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
9. Savu suitsusi hänen sieramistaan,kuluttava tuli hänen suustansa,palavat hiilet hehkuivat hänestä.