Psalmit 109:1-17 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

2. Sillä he ovat avanneet minua vastaanjumalattoman ja petollisen suun,he puhuttelevat minua valheen kielellä.

3. Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet,ja syyttä he sotivat minua vastaan.

4. Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat,mutta minä ainoastaan rukoilen.

5. He kostavat minulle hyvän pahallaja rakkauteni vihalla.

6. Aseta jumalaton mies häntä vastaan,ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

7. Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn,ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

8. Hänen päivänsä olkoot harvat,ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

9. Tulkoot hänen lapsensa orvoiksija hänen vaimonsa leskeksi.

10. Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten,anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

11. Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa,ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

12. Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta,älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

13. Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon,pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

14. Hänen isiensä rikkomuksetpysykööt Herran muistossa,älköönkä hänen äitinsä syntiäpyyhittäkö pois.

15. Olkoot ne Herran edessä alati,ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

16. Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta,vaan vainosi kurjaa ja köyhääja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

17. Hän rakasti kirousta,ja se kohtasi häntä;hän ei huolinut siunauksesta,ja se väistyi hänestä kauas.

Psalmit 109