20. että hän katseli pyhästä korkeudestaan,että Herra katsoi taivaasta maahan,
21. kuullaksensa vankien huokaukset,vapauttaaksensa kuoleman lapset,
22. jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeäja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
23. kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen,ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
24. Hän on lannistanut matkalla minun voimani,on lyhentänyt minun päiväni.
25. Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua poiskesken ikääni;sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
26. Muinoin sinä perustit maan,ja taivaat ovat sinun käsialasi.
27. Ne katoavat, mutta sinä pysyt,ne vanhenevat kaikki kuin vaate;sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan,ja ne muuttuvat.
28. Mutta sinä pysyt samana,eivätkä sinun vuotesi lopu.