16. Katso, heidän onnensa ei oleheidän omassa kädessänsä.Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17. Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuuja heidät yllättää heidän turmionsa?Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18. Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19. Jumala muka säästää hänen lapsilleenhänen onnettomuutensa.Kostakoon hän hänelle itselleen,niin että hän sen tuntee.
20. Nähköön hän perikatonsa omin silmin,juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21. Sillä mitä hän välittää perheestänsä,jälkeensä jäävistä,kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22. Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23. Toinen kuolee täydessä onnessansa,kaikessa rauhassa ja levossa;