1. "Ihminen, vaimosta syntynyt,elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,
2. kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu,pakenee kuin varjo eikä pysy.
3. Ja sellaista sinä pidät silmälläja viet minut käymään oikeutta kanssasi!
4. Syntyisikö saastaisesta puhdasta?Ei yhden yhtäkään.
5. Hänen päivänsä ovat määrätyt,ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi;sinä olet asettanut hänelle määrän,jonka ylitse hän ei pääse.
6. Niin käännä katseesi pois hänestä,että hän pääsisi rauhaanja että hän saisi iloitaniinkuin palkkalainen päivän päätettyään.