1. Minä laulan ystävästäni,laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan.Ystävälläni oli viinitarha lihavalla vuorenrinteellä.
2. Hän kuokki ja kivesi senja istutti siihen jaloja köynnöksiä,rakensi sen keskelle torninja hakkasi sinne myös kuurnan.Ja hän odotti sen kasvavan rypäleitä,mutta se kasvoi villimarjoja.
3. Ja nyt, te Jerusalemin asukkaatja Juudan miehet,tuomitkaa minun ja minun viinitarhani välillä.
4. Mitä olisi viinitarhalleni vielä ollut tehtävä,jota en olisi sille tehnyt?Miksi se kasvoi villimarjoja,kun minä odotin sen kasvavan rypäleitä?
5. Mutta nyt minä ilmoitan teille,mitä teen viinitarhalleni:minä poistan siitä aidan,niin että se jää hävitettäväksi,särjen siitä muurin,niin että se jää tallattavaksi.
6. Minä hävitän sen:ei sitä enää vesota eikä kuokita,vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa,ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.
7. Sillä Israelin heimoon Herran Sebaotin viinitarha,ja Juudan miehet ovat hänen ilo-istutuksensa.Ja hän odotti oikeutta,mutta katso, tuli oikeuttomuus,ja vanhurskautta,mutta katso, tuli vaikerrus.
8. Voi niitä, jotka liittävät talon taloon,yhdistävät pellon peltoon,kunnes ei jää enää tilaaja te yksin asutte maassa!
9. Minun korviini kuului Herran Sebaotin sana:Totisesti, ne monet talot tulevat autioiksi,ne suuret ja kauniit asujattomiksi.