7. Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja,hänen Pyhänsä,syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle,valtiaitten orjalle:Kuninkaat näkevät sen ja nousevat seisomaan,ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahanHerran tähden, joka on uskollinen,Israelin Pyhän tähden, joka on sinut valinnut.
8. Näin sanoo Herra:Otollisella ajalla minä olen sinua kuullutja pelastuksen päivänä sinua auttanut;minä olen valmistanut sinutja pannut sinut kansoille liitoksi,kohottamaan ennalleen maan,jakamaan hävitetyt perintöosat,
9. sanomaan vangituille: "Käykää ulos!"ja pimeässä oleville: "Tulkaa esiin!"Teiden varsilta he löytävät laitumen,kaikki kalliokukkulat ovat heillä laidunpaikkoina.
10. Ei heidän tule nälkä eikä jano,ei hietikon helle eikä aurinko satu heihin,sillä heidän armahtajansa johdattaa heitäja vie heidät vesilähteille.
11. Minä teen kaikki vuoreni teiksi,ja minun valtatieni kulkevat korkealla.
12. Katso heitä, he tulevat kaukaa!Katso, nuo pohjoisesta, nuo lännestä,nuo Siinimin maalta!
13. Riemuitkaa, te taivaat,iloitse, sinä maa,puhjetkaa riemuun, te vuoret,sillä Herra lohduttaa kansaansaja armahtaa kurjiansa.
14. Mutta Siion sanoo:"Herra on minut hyljännyt,Herra on minut unhottanut".
15. Unhottaako vaimo rintalapsensa,niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?Ja vaikka he unhottaisivatkin,minä en sinua unhota.
16. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
17. Sinun lapsesi tulevat rientäen;sinun hävittäjäsi ja raunioiksi-raastajasimenevät sinun luotasi pois.
18. Nosta silmäsi ja katso ympärillesi:he kokoontuvat, he tulevat sinun tykösi kaikki.Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra,sinä puet heidät kaikki yllesi niinkuin koristeenja sidot heidät vyöllesi niinkuin morsian vyönsä.
19. Sillä sinä — sinun rauniosi ja autiot paikkasi,sinun hävitetty maasi —sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille,ja kaukana ovat ne, jotka sinua söivät.
20. Vielä saavat sinun lapsettomuutesi lapsetsanoa korviesi kuullen:"Paikka on minulle ahdas,tee tilaa, että voin asua".