5. Näin sanoo Jumala, Herra,joka on luonut taivaan ja levittänyt sen,joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa,antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on,ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:
6. Minä, Herra,olen vanhurskaudessa kutsunut sinut,olen tarttunut sinun käteesi,varjellut sinut ja pannut sinutkansoille liitoksi, pakanoille valkeudeksi,
7. avaamaan sokeat silmät,päästämään sidotut vankeudesta,pimeydessä istuvat vankihuoneesta.
8. Minä, Herra, se on minun nimeni,minä en anna kunniaani toiselleenkä ylistystäni epäjumalille.
9. Katso, entiset ovat toteen käyneet,ja uusia minä ilmoitan;ennenkuin ne puhkeavat taimelle,annan minä teidän ne kuulla.
10. Veisatkaa Herralle uusi virsi,veisatkaa hänen ylistystänsä hamasta maan äärestä,te merenkulkijat ja meri täysinensä,te merensaaret ja niissä asuvaiset.
11. Korottakoot äänensä erämaa ja sen kaupungit,kylät, joissa Keedar asuu.Riemuitkoot kallioilla asuvaiset,vuorten huipuilta huutakoot ilosta.
12. Antakoot Herralle kunnianja julistakoot hänen ylistystään merensaarissa.
13. Herra lähtee sotaan niinkuin sankari,niinkuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa;hän nostaa sotahuudon ja karjuu,uhittelee vihollisiansa.
14. Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti,olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni.Mutta nyt minä huudan kuin lapsensynnyttäjä,puhallan ja puuskun.
15. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat,ja kuihdutan niiltä kaiken ruohon;minä muutan virrat saariksija kuivaan vesilammikot.
16. Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne;polkuja, joita he eivät tunne, minä kuljetan heidät.Minä muutan pimeyden heidän edellään valkeudeksija koleikot tasangoksi.Nämä minä teenenkä niitä tekemättä jätä.
17. Mutta ne peräytyvät ja joutuvat häpeään,jotka turvaavat veistettyyn kuvaan,jotka sanovat valetuille kuville:"Te olette meidän jumalamme".