12. Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.
13. Sillä hän sanoo:"Oman käteni voimalla minä sen teinja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen.Minä siirsin kansojen rajatja ryöstin heidän aarteensaja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.
14. Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudetniinkuin linnun pesän;ja niinkuin hyljätyt munat kootaan,niin minä olen koonnut kaikki maat,eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyttai nokkaa avannut ja piipittänyt."
15. Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan,tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan?Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansaja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
16. Sentähden Herra, Herra Sebaot,lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin,ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.
17. Israelin valkeus on tuleva tuleksija hänen Pyhänsä liekiksi,joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensaja orjantappuransa yhtenä päivänä
18. ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden,hamaan luihin ja ytimiin,ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.
19. On helppo lukea ne puut,jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle;poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.
20. Sinä päivänä ei Israelin jäännöseivätkä Jaakobin heimon pelastuneetenää turvaudu lyöjäänsä,vaan totuudessa he turvautuvat Herraan,Israelin Pyhään.
21. Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös,väkevän Jumalan tykö.
22. Sillä vaikka sinun kansasi, Israel,olisi kuin meren hiekka,on siitä palajava ainoastaan jäännös.Päätetty on hävitys,joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.