9. Viisaat saavat häpeän,kauhistuvat ja joutuvat kiinni.Katso, he ovat hyljänneet Herran sanan —mitä heillä on viisautta?
10. Sentähden minä annanheidän vaimonsa vieraille,heidän peltonsa valloittajille.Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin,pyytävät väärää voittoa,kaikki, niin profeetat kuin papitkin,harjoittavat petosta.
11. He parantavat kepeästityttären, minun kansani, vamman,sanoen: 'Rauha, rauha!'vaikka ei rauhaa ole.
12. He joutuvat häpeään,sillä he ovat tehneet kauhistuksia;mutta heillä ei ole hävyntuntoa,he eivät osaa hävetä.Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon,sortuvat, kun heidän rangaistuksensa tulee, sanoo Herra.
13. Minä tempaan heidät peräti pois, sanoo Herra.Ei ole rypäleitä viinipuussaeikä viikunoita viikunapuussa,ja lehtikin lakastuu.Minä saatan hyökkääjät heidän kimppuunsa."
14. "Miksi istumme alallamme? Kokoontukaa!Menkäämme varustettuihin kaupunkeihin,ja siellä hukkukaamme!Sillä Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa meidätja juottaa meille myrkkyvettä,sillä me olemme syntiä tehneet Herraa vastaan."
15. "Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule,paranemisen aikaa, mutta katso, tulee peljästys!
16. Daanista kuuluu hänen hevostensa korskunta,hänen orhiensa hirnunnasta vapisee koko maa.Ja he tulevat ja syövät maan ja kaiken, mikä siinä on,kaupungin ja siinä asuvaiset.
17. Sillä katso, minä lähetän teidän sekaannekäärmeitä, myrkkyliskoja,joihin ei lumous tehoa,ja ne purevat teitä, sanoo Herra."
18. Missä on virvoitus minun murheeseeni?Minun sydämeni on sairas.
19. Katso, tyttären, minun kansani, huutokuuluu kaukaisesta maasta:"Eikö Herra ole Siionissa,eikö ole siellä sen kuningas?"Miksi he ovat vihoittaneet minut jumalankuvillansa,muukalaisten turhilla jumalilla?
20. Ohi on elonaika, lopussa kesä,mutta ei ole meille apua tullut.
21. Tyttären, minun kansani, murtumisen tähdenolen minä murtunut,minä käyn murheasussa,kauhistus on minut vallannut.
22. Eikö Gileadissa ole palsamia,eikö siellä ole parantajaa?Vai miksi eivät tyttären, minun kansani, haavatkasva umpeen?