18. Kalliota, joka sinut synnytti, sinä et muistanut;sinä unhotit Jumalan, joka sinulle elämän antoi.
19. Herra näki sen ja hylkäsi heidät,sillä hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä.
20. Hän sanoi: 'Minä peitän heiltä kasvoni,minä katson, mikä heidän loppunsa on;sillä he ovat nurja suku,lapsia, joissa ei ole uskollisuutta.
21. He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla,jotka eivät jumalia ole,ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa;niin minäkin herätän heidän kiivautensakansalla, joka ei ole kansa,vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.
22. Sillä minun vihani tuli on syttynyt,ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka;se kuluttaa maan kasvuinensaja polttaa vuorten perustukset.
23. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä,kaikki nuoleni minä heihin ammun.
24. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon,kulkutautien poltteeseen;minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaatja tomussa matelevaisten myrkyn.
25. Ulkona surmaa miekkaja sisällä kauhusekä nuorukaisen että neitosen,sekä imeväisen että harmaapään.
26. Minä sanoisin: 'Minä puhallan heidät pois,hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta',
27. jollen varoisi,että vihollinen tuottaisi minulle mielipahaa,että heidän vastustajansa selittäisivät sen väärin,että he sanoisivat: 'Meidän kätemme oli korotettu,eikä Herra ole tästä kaikesta mitään tehnyt'.
28. Sillä he ovat neuvoton kansa,eikä heissä ole ymmärrystä.