24. Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25. Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26. Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27. Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28. Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29. Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30. Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31. Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32. Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33. Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34. Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,