20. Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21. Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22. Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23. Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24. Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25. Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.