13. Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
14. Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
15. Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
16. Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
17. Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
18. Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
19. Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.